30.7.2020

Heidi Lammi: “Valokuvaajan on osattava lukea hevosta”

Heidi Lammi on hevosvalokuvaaja, joka on kuvannut ratsastuksen arvokilpailuja kuten esteratsastuksen GP-sarjaa, eri lajien SM-kilpailuja sekä ulkomailla muun muassa kenttäratsastuksen PM- ja EM -kisoja. Kun Lammi noin kymmenen vuotta sitten lopetti oman SM-tason kenttäratsastuksen kilpauransa, alkoi hän valokuvata kisoissa aluksi hevosten hoidon ohessa – ja lopulta valokuvaus vei mukanaan.


Nykyisin Lammin kisakuvia löytyy median eri julkaisuista tiheästi ja hän kuvaa tähtiratsukoille kuvia kilpakentiltä. Sen lisäksi Lammi kuvaa myös tunnelmallisia hevospotretteja. Kun koronan vuoksi tänä poikkeuskeväänä ratsastuskisoja- ja tapahtumia on siirretty, myös hevosväki on herännyt potrettien arvoon ja niille on ollut normaalia enemmän kysyntää. 

“Useimmiten kuvataan ja halutaan muistoja kilpakentiltä, mutta nyt on alettu havahtua siihen, että olisi kiva saada muitakin kuvia omien hevosten kanssa kuin pelkästään kisakuvia. Tänä keväänä kisakuvien sijaan on haluttu ottaa esimerkiksi ylioppilaskuvia hevosen kanssa.” 

Heidi Lammin kuva Iceland.


Lammi kertoo, että tyypillisesti hevospotretteja aletaan kysellä, kun omalla hevosella alkaa olla jo ikää, ja tiedostetaan, ettei yhteinen matka jatku loputtomiin. Lammin ottamista potreteista huokuu hevosen persoonallisuus ja hetken autenttisuuden tunne. Niissä luonnossa kirmaava tai vedessä kahlaava hevonen tai hevosen ja omistajan yhteinen hetki on kuvattu kuin ihmisiä ei olisi ympärillä – paitsi  korkeintaan tarkkailijan roolissa. Sen lisäksi yksityiskohdilla hurmaavat lähikuvat omasta tutusta hevosesta – jossa hevosen katse ja otsan karvapyörre pysäyttävät tutkimaan kuvaa – toimivat yhtä lailla taiteena kodin seinällä kuin potrettina.

img-5

 

Kuvaustilanteissa hevostuntemus auttaa löytämään näyttävät ja ilmeikkäät hetket

Vaikka hevosta yleisesti pidetään kuvauksellisena eläimenä, se ei automaattisesti tallennu linssin läpi. Kuvaajan tehtävä on osata ikuistaa hevoselta ne kiinnostavat ilmeet sekä tarkkaan ajoitetut oikeat liikevaiheet. Hevostausta auttaa Lammia niin ennakoimaan hevosen käytöstä kuin houkuttelemaan sopivia hetkiä esiin kameran edessä.

“Tykkään kuvata hevosia, koska ne ovat ilmeikkäitä. Muutenkin pidän eläinten potrettien kuvaamisesta, koska eläimet eivät jännitä poseeraamista samalla tavalla kuin ihmiset. Tosin hevosten kanssa voi käydä myös niin, että ne voivat olla jopa liian rentoja potreteissa – ja vain olla möllöttää. Silloin ilmeikkyys ei kyllä tule itsestään esiin”, Lammi nauraa.

Silmät puoliummessa rentoutuva hevonen ei ole luonnollisesti se näyttävin kuvattava, joten Lammilla on erilaisia tapoja hevosen persoonaa esiin. Lammi aktivoi hevosiin eloa vaikkapa karkkipaperia rapistelemalla tai joskus soittamalla Youtubesta hevosten hirnuntaa. Näin hevoseen saadaan ryhdikkyyttä ja ilmettä kuvaan, vaikka kyseessä olisi rennompikin kaviokaveri.

“Toki voin pyytää omistajaa ohjaamaan eläintä, esimerkiksi niin, että astutaan vaikka vielä askel eteen, jotta saadaan parempi asento – mutta lopulta eläintä voi vain motivoida, ei määrätä tiettyyn asentoon. Yleensä on noin 10 sekuntia aikaa ikuistaa tietty hetki ja reaktio, kun se tulee esiin – ja juuri se onkin makeaa.”

Lammin mukaan potrettikuvauksissa helpompaa kisakuviin verrattuna on kuitenkin se, että voidaan ottaa toistoja ja vaihtaa esimerkiksi taustaa, jolloin saadaan monipuolisia kuvia. “Vaikka olen kuvannut hevosia kauan, sytyn niiden kuvaamisesta edelleen, hevoset ovat kauniita, ja esimerkiksi niiden ilmeet ja silmät inspiroivat kuvaamaan.”

 

mr assalaam at ox


Liikkuvan hevosen kuvaamisessa liikevaiheiden ajoitus on oleellisin asia

Viimeisen viiden vuoden aikana Lammi on tehnyt vuosittain myös ulkomaan reissuja kuvaamaan hevosia ja kansainvälisiä kisoja. Tanskassa viime vuonna hän sai hyvän esimerkin siitä, miten ammattikuvaajat kuvasivat suuria ratsastustapahtumia, joissa tapahtuu viidellä eri kentällä yhtä aikaa paljon. 

“Minulle esteratsastuskuvat ovat tuttuja, ja niissä osaan ajoittaa kuvat sopivaan liikevaiheeseen. Kouluratsastuksen maailma on sen sijaan vieraampi. Tottuneiden ammattikuvaajien laukaisimen naksahdusta kuuntelemalla aloin ymmärtää, milloin tulevat ne hienoimmat liikevaiheet kouluratsastuksessa. Nyt vuoden harjoittelun jälkeen osaan jo itsekin tuon ajoituksen.”


Liikevaiheiden tuntemisen ja ajoituksen merkitystä ratsastuskuvissa ei voi liikaa korostaa:
“Jos hevonen on oikeassa liikevaiheessa, se saa ei-niin-näyttävän hevosenkin näyttämään hyvältä. Ja vastaavasti hienommankin hevosen saa näyttämään etupainoiselta, jos kuvan ottaa väärällä hetkellä.” Oikein ajoitettu liikevaiheen ennakointi ei pelkästään ikuista juuri sitä oikeaa hetkeä kuviin – vaan myös säästää kalustoa, kun jokaista tilannetta ei tarvitse tykittää sarjakuvauksella.

 

Eri ratsastuslajit kuvataan erilaisin kriteerein

Kun esteratsastuksessa haetaan kuviin hyppykaaren oikeaa hetkeä ja kouluratsastuksessa liikevaiheen näyttävintä kohtaa, kenttäratsastuksessa taas vauhdikkuus on Lammin mukaan suuremmassa roolissa. Tämän tiedostaminen auttaa valokuvaajaa löytämään oikeat hetket, joihin keskittyä. “Esimerkiksi kenttäratsastusta kuvatessa ei ole ehkä aivan niin tärkeää, että hyppykaari on täydellinen, vaan lajin vauhti ja adrenaliini saa näkyä. Usein silloin juuri kuvasarjat, joissa näkyvät ohikiitävät hetket, ovat tärkeitä."

Kuvasarjoilla voi joskus olla yllättävääkin käyttöä. Kerran kenttäratsastuksen EM-kisoissa Lammin ottamasta kuvasarjasta on jopa katsottu hypyn puhtaus kapealla kulmaesteellä, mikä on poisti suomalaisratsastajalta 20 virhepistettä.

 


2019-49-1


Ratsastuskisoissa hyvä kuvaaja ennakoi – ja kuvaa hevosen lajityypillisen käytöksen huomioiden

Hevosurheilun kuvaus poikkeaa muusta urheilukuvauksesta Lammin mukaan eniten siinä, että kuvaajan on otettava huomioon hevosen luontainen saaliseläimen käytös. Hevonen voi säikähtää väärässä paikassa – kuten esteen alakulmassa – lymyilevää kuvaajaa, ja suoritus voi kärsiä siitä. Tätä eivät usein osaa ottaa huomioon valokuvaajat, joilla ei ole hevosista omakohtaista kokemusta. Alkuaikoina Lammi itsekin sai kantapään kautta oppia, että joskus oli vahingossa kuvaamassa hevosta häiritsevässä paikassa – vaikka hän tunsikin hevosten lajityypillisen käytöksen sekä kisojen lainalaisuudet hyvin.


“Tottakai itsekin hakee näyttävimpiä kuvakulmia, mutta toisinaan on parempi luopua makeimmasta kuvakulmasta. Emme halua tietenkään aiheuttaa hevosessa säikähdystä tai herpaannuttaa hevosen keskittymistä kuvaamisella. Kuvaajalla on tilanteessa myös tietty vastuu. Vaikka haluaisi kuvata jonkin esteen katsomon lähellä, se ei välttämättä ole aina se paras valinta ratsukon kannalta.”


Kisoissa kuvaajan täytyy kuitenkin olla myös hyvin määrätietoinen, jotta ehtii tallentaa haluamansa kuvat. Ilman ennakointia se ei onnistu.  
“Estekisoissa valokuvaajalla on käytettävissä tasan se kahden minuutin rata, jonka ratsukko on kentällä. Etukäteen pitää jo valita, mistä hypyistä haluaa saada kuvat. Kun hevonen tulee esteelle ja ylittää sen, puhutaan sekunneista. On oleellista hahmottaa liikevaihe hyvin, jotta hyppykaaren ajoitus osuu kuvatessa kohdilleen.”

 

Myös kisojen kuvaamiseen luovuus löytyy kokemuksen myötä

Lammi otti aikoinaan tavoitteekseen saada asiakkaakseen maan maan huippuja este- ja kenttäratsukkoja. Se tuntui luontevalta tavoitteelta, kun hän kulki arvokisoissa mukana kuvaamassa hevosten hoidon ohessa joka tapauksessa, ja tunsi oman taustansa vuoksi myös paljon ratsastajia. Vuonna 2015 kuvauksia alkoi olla jo niin paljon, että hän lopetti kisoissa hevosten hoidon ja siirtyi kokonaan kisojen kuvaajaksi.

“Nykyisin kuvaan niin medialle ja tapahtumanjärjestäjille kuin näille maan huippuratsastajille, jotka tarvitsevat kuvia omiin somefeedeihinsä tai hyviä kuvia hevosesta esimerkiksi myyntiä varten.” Kun kokemusta kisojen kuvaamisesta on nykyisin jo vuosia, ja ns. “perushyppykuvia” on otettu jo paljon, on Lammi alkanut hakemaan kisoissakin hieman erilaista kulmaa ratsastuskuviin.

“Aina en otakaan niitä täydellisiä urheilukuvia, jossa hyppy näkyy klassisesti, vaan käytän myös kiinnostavia kuvakulmia esimerkiksi takaviistosta. Kokeilen myös rohkeammin esimerkiksi vastavaloa. Se on tuonut uuden vaihteen ja lisää mielekkyyttä omaan kisakuvaamiseen.”

teamaalto-2

Hevoskuvissa käytössä eniten teleobjektiivi sekä hyvä zoomaava yleislinssi

Kalustona Lammilla on päärunkona Canon 5D Mark IV, kakkoskamerana Canon 7D Mark II – etenkin kisoissa tämä kamera on paljon ollut käytössä.

“7D Mark II:n herkkyys ja nopeus on saanut ikuistettua kisojen tilanteita sarjakuvilla hienosti, vaikka nykyisin pääkamerani onkin muuten täyden kennon 5D Mark IV.”

Lammin suosikkiobjektiivi on Canonin EF 70-200 mm f/2.8L USM, jolla hän kuvaa 90 prosenttia kaikista kuvista. 

“Se on monipuolinen linssi, kun hevoset liikkuvat ja etäisyyttä pitää muuttaa. Sen lisäksi käytössäni on Canon 50 mm f/1.8 USM -objektiivi ja Canon 24-70 mm f/4 USM  -objektiivi, joka toimii etenkin, jos pitää kuvata hieman lähempää, jolloin 70-200 mm -teleobjektiivi käy turhan pitkäksi, eikä kaikki tarvittava mahdu mukaan kuvaan. Sen lisäksi Lammilla on kalustossa Canon 85 mm f/1.8 USM -objektiivi. 

“Minulla on aina kaksi kameraa kisoissa mukana, jotta kakkoskameralla ja lyhemmällä linssillä saan esimerkiksi laajempia kuvia palkintojenjaosta, kun ykköskameralla ja pitkällä telellä kuvaan sitten itse ratsukoita.”

img-10

Lammin vinkit aloittelijalle hevoskuvaukseen:

  • Opi tuntemaan hevoset eläinlajina jollain tapaa.
  • Kisoissa yritä löytää kuvauspaikka, jossa et säikäytä hevosta.
  • Pyri lukemaan hevosta; jännittääkö hevonen kuvaustilannetta, ota tarpeeksi aikaa ja malta, ettet ikuista silmiin pakokauhun tunnetta, vaan rennompia hetkiä.
  • Jos hevonen on potreteissa turhankin rento, aktivoi hevosta kivoilla virikkeillä omistajan kanssa.
  • Sillä on paljon merkitystä, kuvaako hevosta lavan kohdalta eli pään puolelta vai takapuolen kohdalta – kokeile, niin alat ymmärtää hevosen mittasuhteet ja kuvakulmat paremmin.
  • Hevonen on iso eläin, ota tarpeeksi etäisyyttä, jotta saat hyvän kuvan ja luonnollisemman kuvakulman.
  • Liikekuvauksissa muista tarpeeksi nopeat suljinajat.
  • Liikekuvissa käytä aluksi nopeampaa sarjakuvaa, jotta saat liikevaiheet tallennettua.
  • Kisoissa on kuvattava säästä riippumatta ja annetuissa olosuhteissa, hevosten kuvaus on yleensä ulkolaji; kuvauskaluston valovoiman merkitys kasvaa.
  • Ota huomioon tausta, pyri saamaan selkeyttä taustalle, jotta kohde erottuu paremmin. Esim. Lammi hakee itse mielellään taivasta taustalle eri kuvakulmista; joskus esimerkiksi kyykäten saa valoa taustaan.
  • Kokeile myös hevoskuvauksessa esimerkiksi vastavaloa, eikä aina pelkästään “täydellistä”, tasaista valoa.
  • Löydä oma tyyli myös hevoskuvauksessa rohkeasti kokeilemalla.


Tutustu Heidi Lammin hevoskuviin Lammin kotisivuilla.


Lue lisää: 5 vinkkiä, kuinka ottaa parempia kuvia lemmikistäsi.