3.11.2020

Luonnonvesien kuvaaminen

Luonnonvesien äärellä mieli lepää ja luovuus pääsee valloilleen. Veden pinnan vaihtuvien kuvioiden ja heijastusten tutkimisesta tulee erityisen mielenkiintoista, kun luontoretkellä on mukana kamera. Niin tyyni meri, kuin virtaava puro tarjoavat paljon mielenkiintoisia kuvauskohteita.

Luonnonvesien_kuvaaminen1

Luonnonvesien_kuvaaminen5


Auringonlasku merellä on tunnelmallinen kuvaustilanne, jossa voidaan hyödyntää laskevan auringon valon sävyn muutoksia. Valon heijastuminen veden pinnasta luo kuvaan kaunista symmetriaa. Voit asemoida kameraa niin, että kuvan etualalle jää siluetinomaisesti esimerkiksi puiden oksia. Täysin mustat etualalla olevat kohteet luovat kauniin tasapainon auringonlaskun värikirjon kanssa. Vedessä leikkivät lapset luovat tarinallisuutta kuvaan. Auringonlaskukuvissa voit korostaa esimerkiksi lämpimiä oranssinsävyjä. Päivänvalossa kuvatuissa kuvissa voit raikastaa veden sävyä säätämällä väritasapainoa (hue) aavistuksen kohti turkoosia tai kirkkaampaa sinistä.

Luonnonvesien_kuvaaminen2

Luonnonvesien_kuvaaminen3


Vesistöjä ympäröivät kasvit ja vedessä viihtyvät eläimet lisäävät kiinnostavuutta valokuviin. Kiinnitä huomiota esimerkiksi siihen, millaisia kuvioita vesilinnut jättävät jälkeensä liikkuessaan vedessä. Saat korostettua veden muotoja kuvankäsittelyssä esimerkiksi lisäämällä kontrastia (contrast), selkeyttä (clarity) ja tekstuuria (texture) kuvaan. Säädä varjokohtien tummuus maksimissaan juuri kohtaan, jota ennen kuvaan syntyisi täysin mustia eli tukkoon menneitä alueita. Säädä valoisien kohtien valkoisuus kohtaan juuri ennen kuin kuva-alueita palaisi puhki täysin valkoisiksi alueiksi. Voit helposti testata mustat ja valkoiset alueet esimerkiksi Lightroomissa J-näppäimellä.

 

Luonnonvesien_kuvaaminen11

Luonnonvesien_kuvaaminen10


Luonnonvesiä kuvattaessa valokuvasta tulee erityisen kiinnostava, jos kuvaan saadaan pysäytettyä puron kuohuntaa tai aaltojen liike roiskeineen. Veden liikkeen pysäyttämisen kuvaamisessa etenkin hämärässä valaistuksessa tärkeään osaan nousee kameran ISO-arvon säätäminen. ISO-arvolla säädetään kameran kennon valoherkkyyttä. Mitä suurempi ISO-arvo, sitä enemmän valon signaali vahvistuu. Tällöin voidaan käyttää lyhyempää suljinaikaa ja liike saadaan pysähtymään valokuvaan.

Luonnonvesien_kuvaaminen6

ISO-arvon kasvattamisen huono puoli on, että kuvaan syntyy kohinaa sitä enemmän, mitä suuremmalla ISO-arvolla valokuvataan. Kohinaa voi korjata jälkikäteen kuvankäsittelyssä. Esimerkiksi Lightroomin kohinanpoisto (noice reduction) poistaa kuvasta tehokkaasti rakeisuutta. Jälkikäsittely ei kuitenkaan pelasta voimakkaasti rakeista kuvaa. ISO-arvon säätäminen on tasapainoilua kohinan syntymisen ja korjaamisen välillä. Omalla kameralla kannattaa testata erilaisia ISO-arvoja ja vertailla kuinka paljon kohinaa lopullisiin kuviin syntyy. Optimaalinen ISO-arvo on 100, jolloin saadaan teknisesti laadukkaimmat valokuvat. Tällöin liikkeen pysäyttäminen vaatii kuitenkin paljon valoa.

Luonnonvesien_kuvaaminen4


Mitä suurempi kenno, sitä vähemmän kuvaan syntyy kohinaa suurilla ISO-arvoilla kuvattaessa. Suurikennoisen kameran yksittäiset pikselit ovat kooltaan suurempia, jolloin kuhunkin pikseliin pääsee enemmän valoa peittämään kohinan. Esimerkkikuvat on valokuvattu täyskennoisella Nikon D850 kameralla ja Sigma 50mm F1.4 Art objektiivilla sekä croppikennoisella Canon EOS 70D kameralla ja Sigma 30mm F1.4 objektiivilla. Täyskennoinen kamera suoriutuu liikkeen pysäyttämisestä isommillakin ISO-arvoilla huomattavasti pienemmällä kohinalla.

 

Luonnonvesien kuvaaminen on inspiroivaa puuhaa syksyisille luontoretkille!

 

Teksti ja kuvat: Emma Ivane