21.3.2019

“Vakaata videota laukatessa” - gimbaali mukana Patagonian hevosvaelluksella

Tuomas Kauko lähti puolen vuoden hevosvaellukselle Argentiinaan ja Chileen viime syksynä, tavoitteenaan oppia paikallisista hevoskulttuureista, vaativien reissujen suunnitellusta, sekä dokumentoida omaa vaeltamista, että paikallisten elämää. Mukaan pakattiin kameroiden lisäksi kaksi Feiyutechin gimbaalia, Feiyutech G5 ja Feiyutech G6+. Haastattelimme Tuomasta matkan kulusta, sekä kuvaamisesesta satulassa gimbaalin avustuksella.

4 kuukautta satulassa yhdisti vaelluksen, hevoset ja kuvaamisen 

 

Tuomas Kauko on tottunut vaeltaja ja valokuvaaja, joka tekee vaelluksia yrityksensä Kaukotreksin puitteissa. Hän on kuvannut muun muassa mainosmateriaalia suomalaiselle Outdoor Academylle. Hän on reissannut vaeltaen ennenkin – niin jalkaisin kuin hevosellakin.

 

Mukaan Etelä-Amerikan matkalle lähti ruotsalainen ystävä Marcus Aspsjö, joka on niinikään kokenut vaeltaja ja kuvaaja. Lähtöpaikasta Argentiinan El Calafaten alueen hevostilalta retkiseurue osti matkalleen neljä hevosta, kaksi ratsuiksi ja kaksi kalustoa ja tavaroita kantamaan.

 

“Matkaan lähteminen uusilla hevosilla tuntui ihan hyvältä, minulla on noin 25 vuotta kokemusta hevosista ja olen työskennellyt yli kymmenen vuotta täysipäiväisesti kengitysseppänä. Enemmän jännitti se, että reissukaveri oli ratsastanut vain neljä kertaa elämänsä aikana, kun aloitimme reissun”, Kauko kertoo.

 


Argentiina, Santa Cruzin provinssi, lähellä Santa Cruzin järveä: Estancian isäntä Miguel lassoaa vasikoita polttomerkitsemistä varten. Nikon D750 ja 24-120 4G.

 

Kaksi Patagoniaa dokumentoituna

 

Määränpäänä Kaukolla oli päästä näkemään ja dokumentoimaan kahden erilaisen Patagonian, Argentiinan ja Chilen erot alueelle perinteisellä tavalla; hevosen selästä. Hän aloitti matkalla blogin Las Dos Patagonias, jota huonon nettiyhteyden takia alkaa täydentämään vasta nyt Suomessa matkan jälkeen. Tapahtumarikas ja vaativa reissu tiivistyi lopulta puolen vuoden sijasta neljäksi kuukaudeksi.

 

“Olin alunperin ajatellut, että ratsastamme samoilla hevosilla sekä Chilessä, että Argentiinassa – mutta jouduimme ostamaan uudet hevoset Chilessä. Sen lisäksi satula ja muut hevostavarat takavarikoitiin Chilen rajalla ja jouduin ostamaan uudet. Kaikki tämä tuli maksamaan arvioitua enemmän”, Kauko kertoo.

  

Reissu tallennettiin Sony DSC-RX100 Mark V-, Nikon D750-, GoPro-, Panasonic Lumix DMC-FZ300-kameroilla, DJI Mavic Pro-kopterilla ja Huawei P20 Pro –puhelimella. Feiyutechin gimbaalit tasoittivat merkittävästi poukkoilevan kyydin dokumentointia.

 

 

Monipuolista materiaalia ja tasaista laukkakuvaa

Kuvamateriaali oli kuitenkin vastoinkäymisistä huolimatta varsin monipuolista, kohteet vaihtelivat lintujen kuvaamisesta lehmien teurastukseen ja ratsastuksen dokumentointiin.

 

“Odotin kyllä, että kuvaamiseen olisi jäänyt enemmän aikaa ja energiaa, mutta päivämatkat olivat usein pitkiä ja vastoinkäymiset vaativat usein suuren osan ajattelukapasiteetista”, Kauko kertoo reissusta palattuaan.

 


Tavoitteena Kaukolla oli onnistua mahdollisimman hyvin dokumentoimaan paikallisten gauchojen eli karjapaimenten elämää, ja toisaalta näyttää oman matkan kautta, millaista on hevosvaeltaminen näissä olosuhteissa.


Chile, Carrisalesin kylä: Karjapaimen lassoaa lampaan teurastusta varten. Nikon D750 ja 24-120 4G.

 

“Gimbaalit toimivat matkalla todella hyvin. Ratsastaessa käsi heiluu helposti tosi paljon, mutta nyt sai vakaata videota myös laukkapätkistä. Mukanani oli kaksi Feiyutechin gimbaalia, Feiyutech G5 ja Feiyutech G6+.  Varsinkin GoProlle tarkoitettua G5:ttä tuli käytettyä paljon, kun ei tarvitse pelätä, että kamera hajoaa, jos pudottaa sen hevosen selästä”, Kauko kertoo.

 

Molemmat gimbaalit sopivat ratsastusvaellukselle hyvin

 

Kauko valitsi aluksi G6+:an, koska siihen saa kiinnitettyä GoPron, puhelimen tai Sonyn pokkarin, joten gimbaali tarjosi monia vaihtoehtoja.

“Ajattelin, että jos Sony hajoaa, voin jatkaa kuvaamista jollain toisella kameralla. G5:sen valitsin vain kokeeksi  – mutta toimi niin hyvin, että päätin pitää sen. G5 on kevyt ja helppo käyttää kun on paljon vauhtia, esimerkiksi laukatessa.”

 


Chile, Lago sin Puerta. Huawei P20 Pro.


Kyseessä olivat Kaukon ensimmäiset gimbaalit, mutta käyttö oli silti helppoa. Varsinkin G5 tuntui käytössä Kaukon mukaan idioottivarmalta laitteelta, koska siihen yhdistetty GoPro-kamera oli aina samanpainoinen. G6+ :n kanssa hän sai hieman enemmän perehtyä miten gimbaali säädetään eripainoisille kameroille. Kaiken kaikkiaan Kauko on tyytyväinen siihen, että valitsi gimbaalit matkaseurakseen.

 


Chile, lounastauko. Taustalla näkyy Lago Maule, järven takana näkyvät vuoret ovat Argentiinaa. Huawei P20 Pro. 

 

“Tämäntyyppiseen matkailuun gimbaalit sopivat hyvin; pitkän akunkeston ja roiskevesisuojauksen takia oli huoletonta käyttää näitä gimbaaleja.”

 

Videoissa Kauko näki selvän parannuksen; käyttökelpoista materiaali syntyi paljon enemmän:

 

“Videoissa on huomattavasti vähemmän tärinää. Ennen gimbaalien hankintaa jouduin hylkäämään paljon suuremman osan videoista , koska ne oli kuvattu käsivaralta, mutta nyt kuva oli niin paljon tasaisempaa, että tulee huomattavasti enemmän käyttökelpoista materiaalia.”

 

Argentiina yllätti kommelluksillaan

 

Reissun fyysinen vaativuus yllätti kokeneenkin vaeltajan, ja käytännön ongelmien ratkaiseminen söi paljon aikaa reissusta.

 


Argentiina, Lago Tarin ja Lago San Martinin välissä. Etualalla guanacoja ja takana vuori Katchaike. Panasonic DMC-FZ300.

 

“Argentiinassa ratsastaminen sisälsi aika paljon yllätyksiä ja vastoinkäymisiä. Hevoset onnistuivat karkaamaan kolme kertaa, ja olivat 1-3 yötä karkuteillä karkaamiskerrasta riippuen. Myös alueen kuivuus yllätti, välillä meni kaksikin päivää ennen kuin löysimme hevosille vettä ja heinää. “

Ensimmäinen karkulainen, kuormasatulaa sekä koko kuvauskalustoa kantava Bandera-hevonen, karkasi jo lähtöpaikassa El Calafatessa.

“Sen jälkeen jouduin käyttämään aika paljon aikaa, jotta siitä sai semmoisen suurinpiirtein turvallisen hevosen. Se oli kokemuksen jälkeen aika säikky pitkän aikaa.”

 

Huippukokemukset syntyivät yksinkertaisista hetkistä rankan päivän jälkeen

 

Toisinaan matkalla paikallisista kartoista ei ollut hyötyä, ja kiperäksi tilanteen teki se, että tuuli saattoi ylängöllä puhaltaa 30 metriä sekunnissa. Estanciat, eli hevostilat matkan varrella ottivat yleensä matkalaiset avosylin vastaan, tarjosivat ruokaa ja yöpaikan niin ratsastajille kuin hevosille – mutta toisinaan estancia saattoi olla aidattu ja lukittu, ja hevoset joutuvat odottamaan vettä pidempäänkin.

 

Jos päivän matkalla vastaan ei tullut estanciaa, yövyttiin teltoissa. Chilen puolella matkan kulkua ja suunnittelua auttoi paikallinen opas Danilo Contreras, jonka yhteystiedot Kauko oli saanut ystävänsä kautta. Rankan reissun ilot liittyivät hyvin paljon perustarpeiden täyttöön ja eteenpäin pääsyyn vastoinkäymisistä huolimatta.

 

“Yksi suuri vastoinkäyminen oli, kun Argentiinassa Marcus joutui ostamaan uuden hevosen, joka alkoikin ontua muutaman päivän päästä ja joutui taas vaihtamaan uuteen ratsuun. Huippukokemuksia matkalla olivat kyllä pitkän päivän harhailun jälkeen auki olevan estancian löytäminen, meidän ja hevosten hartaasti odotettu ruokailu, sekä paikallisten ihmisten tapaaminen – tai heidän kanssaan eläminen. ”, Kauko tiivistää.

 

Tutustu tarkemmin sähköisiin kuvanvakaajiin, eli gimbaaleihin.

Gimbaalit »